Teollisuusratas eturattaana

storbacka · Viesti Kirjoittaja **storbacka** » Pe Tammi 16, 2009 3:14 pm

Liivai kirjoitti:Kappaletta karkaistaessa se koko kappale lämmitetään ja sitten sammutetaan nopeasti jolloin se koko kappale karkaistuu. Kovuus kasvaa ja sitkeys huononee.

Eri asia sitten esim. typetyskarkaisu eli tutummin nitraus jossa vain pinta kovenee ja sisäosa säilyy sitkeänä.

On toikin totta, mutta ei ihan koko totuus.

Bart · Viesti Kirjoittaja **Bart** » Pe Tammi 16, 2009 3:30 pm

storbacka kirjoitti:
Liivai kirjoitti:Kappaletta karkaistaessa se koko kappale lämmitetään ja sitten sammutetaan nopeasti jolloin se koko kappale karkaistuu. Kovuus kasvaa ja sitkeys huononee.

Eri asia sitten esim. typetyskarkaisu eli tutummin nitraus jossa vain pinta kovenee ja sisäosa säilyy sitkeänä.
On toikin totta, mutta ei ihan koko totuus.

Mjoo, vähän näin mäkin ajattelin. Eli saattaisi kestää ihan yhtä hyvin kuin karkaistu? Tai jopa paremminkin. Tolla kulutuskestävyydellä ei ole merkitystä kun kauden kilometrimäärä on kaksinumeroinen.

Bart · Viesti Kirjoittaja **Bart** » Pe Tammi 16, 2009 3:34 pm

storbacka kirjoitti:Paljonkos siihen tulisi hampaita? Joku nokkelahan vois laskea paljonko sellanen vääntöä kestää suunnilleen.

meneekös noita tavallisia karkaistuja rattaita "sileäksi" kuinka helpolla noissa kiihdyttelyissä?

Riippuu vähän mihin ketjukokoon ja välityssuhteeseen päädytään, mutta tossa viidentoista piikin paikkeilla liikutaan.

Ainakaan meillä ei ole ollut ongelmia rattaiden (paitsi vaihderattaiden) kanssa. Ja ei oo mun nähdäkseni ollut muillakaan suurempi ongelma, useimmin ne on tainnut ketjut paukkua poikki.

ruuvi · Viesti Kirjoittaja **ruuvi** » Pe Tammi 16, 2009 6:16 pm

Bart kirjoitti:
storbacka kirjoitti:
Liivai kirjoitti:Kappaletta karkaistaessa se koko kappale lämmitetään ja sitten sammutetaan nopeasti jolloin se koko kappale karkaistuu. Kovuus kasvaa ja sitkeys huononee.

Eri asia sitten esim. typetyskarkaisu eli tutummin nitraus jossa vain pinta kovenee ja sisäosa säilyy sitkeänä.
On toikin totta, mutta ei ihan koko totuus.
Mjoo, vähän näin mäkin ajattelin. Eli saattaisi kestää ihan yhtä hyvin kuin karkaistu? Tai jopa paremminkin. Tolla kulutuskestävyydellä ei ole merkitystä kun kauden kilometrimäärä on kaksinumeroinen.

Toi alkuperäinen SCM415 Chromoly on varmaan aika lujaa tavaraa ilman karkaisuakin. Taita mahdollisimman suuri halkaisija eturattaaseen, niin voima pienenee. Mistähän niitä teollisuusrattaita saa?

storbacka · Viesti Kirjoittaja **storbacka** » Pe Tammi 16, 2009 6:30 pm

Itse olen noita paikallisista laakerikaupoista hakenut. Perus 530 taitaa olla noissa teollisuuden rattaissa olla merkinnällä 10B, eli jako 5/8" ja leveys 3/8".

Bart · Viesti Kirjoittaja **Bart** » Pe Tammi 16, 2009 6:41 pm

storbacka kirjoitti:Itse olen noita paikallisista laakerikaupoista hakenut. Perus 530 taitaa olla noissa teollisuuden rattaissa olla merkinnällä 10B, eli jako 5/8" ja leveys 3/8".

Toi oli hyvä tieto! Et sattuisi tietämään 630 merkintää?

530/630 valinta määräytyy sen mukaan miten ketjulinjalle jää takapään muutosten jälkeen tilaa, selviää kun saadaan kone taas kiinni. Tähän asti ollut 630. Se kun on luonnollisesti isompi kuin 530 jos käytetään samaa piikkimäärää. Ja etusen piikkimäärää ei taas haluaisi kasvattaa kovin suureksi ettei tarvitsisi älyttömän monipiikkistä takaratasta vaan pärjäisi ns. normikokojen puitteissa.
Mutta jos 15 tai 16 piikkisen 530 rattaan kanssa ketju ei ota kiinni siirrytään siihen pienemmän vastuksen ja takarattaiden paremman saatavuuden vuoksi.

ruuvi · Viesti Kirjoittaja **ruuvi** » Pe Tammi 16, 2009 7:04 pm

Tuolta niitä löytyy iso pino
http://www.laakeriteam.fi/index.php?mod ... pa&type=16
Jossakin oli, että materiaali olisi fe37, joten jt:n rattaan crmo on varmaan 2-3 kertaa lujempi.

ruuvi · Viesti Kirjoittaja **ruuvi** » La Tammi 17, 2009 6:59 pm

Jos 530 rattattaalla hampaan murtokohdan pinta-ala on 8.5x6 mm ja veto tulee seitsemälle hampaalle, niin fe37:lla voimaa pitäisi olla n. 13 tonnia, että murtuu. Crmo:lla 35 tonnia. Suurin momentti tulee varmaan lähdössä ja periaatteessa varmaan voisi laskea montako g:tä voi olla kiihtyvyyttä lähdössä ennen kuin hampaat lähtee. Takapyörän momentti taitaa kertaantua eturattaalle halkaisijoiden suhteessa.

edit: kävin mittailemassa ratasta ja muutin vähän lukuja.
Edit2. Jos eturattaan halkaisija on 80 mm ja takarenkaan halkaisija 660 mm, niin voima kertaantuu 8.25 kertaiseksi. Jos pyörä ja kuski painavat 350 kg, niin ratas kestää lähdössä 13000/(8.25*350)=4.5 g:tä...kai, saataa olla väärinkin

turboman · Viesti Kirjoittaja **turboman** » La Tammi 17, 2009 7:16 pm

Bart kirjoitti:Onko tietoa tai kokemuksia ns. teollisuusrattaiden kestosta eturattaana. Takarattainahan noita on kyllä käytetty hyvällä menestyksellä, mutta eturattaaseenhan kohdistuu aika paljon isompi voima piikkiä kohden. Jako tulee olemaan 530 tai 630. Teollisuusratas kiinnostaa offset ratasta tehdessä helpomman työstettävyyden vuoksi kuin sikakova mp-ratas.
Kilometrikestävyydellä matka-ajossa ei ole merkitystä, mutta pitäisi kestää 400hp rykäyksiä kanttisliksin kanssa varttimaililla ilman hammasvaurioita.

Tee 530 JT:n tai Suzukin orkkisrattaasta. Sisemmästä hampaat rälläkällä pois ja nauhahiomakineella ratas pyöreäksi, sitten sorviin. Ulommasta pillillä isompi keskireikä ,joka tasataan surralla ja sitten sorviin. Aika koviahan nuo on , mutta hyvin sorvi pystyy. Ja takaratas sitten 530 alumiiniratasaihiosta . Noita takarattaita löytyy aika suuriakin, ja laita eturattaksi mahdollisimman suuri.

Bart · Viesti Kirjoittaja **Bart** » La Tammi 17, 2009 7:31 pm

turboman kirjoitti:
Bart kirjoitti:Tee 530 JT:n tai Suzukin orkkisrattaasta. Sisemmästä hampaat rälläkällä pois ja nauhahiomakineella ratas pyöreäksi, sitten sorviin. Ulommasta pillillä isompi keskireikä ,joka tasataan surralla ja sitten sorviin. Aika koviahan nuo on , mutta hyvin sorvi pystyy. Ja takaratas sitten 530 alumiiniratasaihiosta . Noita takarattaita löytyy aika suuriakin, ja laita eturattaksi mahdollisimman suuri.

Mä katselin eilen noita vanhoja 630 rattaita, jotka vissiin sun tekemiä? 16 piikkisessä käytetty orkkisratasta ja 17 piikkisessä ilm. teollisuusratasta? Molemmat hyvässä kunnossa, tosin ainakaan mä en oo ajanut sillä isommalla.

Mittailtiin eilen alustavasti ketjulinjaa ja 530 mahtunee jos käyttää jotain 17-18 piikkistä, pitää vielä katsoa tarkemmin. Menee kyllä sitten takanen aika isoksi. Tilaa on nyt kyllä enemmän kun perä on jäykkä, jouston kanssa on laahannut nykyiselläkin ratastuksella (ja mun painolla) hiukan kiinni swingiin.

Saattaa myös olla että pysytään 630 ketjussa. Mahtaako joku tietää mistä löytyisi 630 alumiinisia takaratasaihioita. Viime keväänä vähän kyselin enkä löytänyt.

Beef · Viesti Kirjoittaja **Beef** » Su Tammi 18, 2009 10:34 pm

Mulla löytyy jonkin verran kokemusta noden teollisuusrattaiden kestävyydestä eturattaana. Käytettiin tuollaisen pikkuformulan eturattaana muistaakseni 11 hampaisia kaksirivisiä rattaita.

Siinä laitteessa ei ollut kyllä 400 heposta mutta aikamoista rääkkiä joutui kestämään. Sillä yhdellä rattaalla tuli ajettua koko kausi, eli noin 500 km. Moottori oli kuristettu r6 ja tehoa jotain 85 hevosta, tosin välitykset oli tosi lyhyet ja huiput oli noin 150 kmh, eli aika paljon oli momenttia pyörillä. Renkaina oli kanttisliksit ja ajokunnossa painoa n. 210 kg.

Bart · Viesti Kirjoittaja **Bart** » Su Tammi 18, 2009 11:04 pm

Ok, kiitos!

ruuvi · Viesti Kirjoittaja **ruuvi** » Ma Tammi 19, 2009 8:13 pm

EK ketju 530DRZ kestää 5.1 tonnia, 630MS 5.3 tonnia, 630SHB 7 tonnia ja 630SHB-Z 13.3 tonnia. http://www.pingelonline.com/ek_630shb_chain.htm
Onkohan joltakin mennyt ratas pyöreäksi? Mistä saa noita alumiini-takarattaita?

Bart · Viesti Kirjoittaja **Bart** » To Tammi 29, 2009 12:34 am

Oli muuten tosiaan kovaa matskua JT:n ratas, ei sorvilla saanut tehtyä reikää, vesileikkurilla sitten onnistui.

Teollisuusratas eturattaana

Re: Teollisuusratas eturattaana

Re: Teollisuusratas eturattaana