ahtopaineista?
Valvojat: B1200, John, Bomber#1, ESKIL, Kimmo, ZX-14R, Bomber Magazine, LEQ, btseppo
- tero t.
- Viestit: 1764
- Liittynyt: Su Huhti 27, 2003 12:00 am
- Paikkakunta: K5 tonninen+kawa kx+blatakopsu
ahtopaineista?
elikkäs kun mun pyörässä nyt ahdot 0.7bar ja pystyisi kuulemma turvallisesti nostamaan 1.3bar niin mitä tapahtuu ton rajan jälkeen? siis en hae nyt vastausta et se hajoaa vaan mitä moottorille pitäis tehdä jos halutaan enemmän paineen kestävyyttä ja millasiin lukemiin on mahdollista yleensäkään ahtoja nostaa? onko esim.puristussuhdetta laskettava lisää ja entä muuta? en aio kokeilla mut olis kiva vaan tietää kun näkyy olevan pelejä joissa ahdot yli 2 bar.n
- Kamasa tool
- Viestit: 431
- Liittynyt: Ti Maalis 30, 2004 12:00 am
- Paikkakunta: B-Bird
- Viesti:
Jos lasket puristussuhdetta ja nostat ahtopainetta, niin saat enemmän
huipputehoa, mutta ajettavuus kärsii alaväännön huonontuessa.
Luultavasti myös ahdin rupeaa ahtamaan myöhemmin, kun kaasun nopeus kärsii alhaalla, kun puristuksia on vähemmän...
huipputehoa, mutta ajettavuus kärsii alaväännön huonontuessa.
Luultavasti myös ahdin rupeaa ahtamaan myöhemmin, kun kaasun nopeus kärsii alhaalla, kun puristuksia on vähemmän...
----------------- www.ervan.net -----------------
- turboman
- Viestit: 566
- Liittynyt: Pe Huhti 23, 2004 12:00 am
- Paikkakunta: ahdettu
- Viesti:
Ahtoja voi nostaa nakutusrajalle saakka . Nakutuksen aiheuttaa itsesyttyminen joka nostaa palolämpöjä ja laskee tehoa. Kouliintunut korva kuulee hyvin milloin nakuttaa , samantapainen ääni kuin pieniä irtomutterereita helisee männän päällä.
Nakutusrajan nostamiseen vaikuttaa moni asia . Moottorin puristussuhdetta voi laskea ,palotilaa muotoilla paremmaksi , kanavia paremmin virtaavaksi ja nokilla kone paremmin hengittäväksi. Korkea pakopaine aiheuttaa myös nakutusta , eli turbon pakopesä on liian pieni ahtopaineeseen nähden. Polttoaineella voi myös nostaa nakutusrajaa , käytetään "kisabensaa" tai "oktaanibuusteria".Imuilman lämpö vaikuttaa myös , lämpöä saa alemmas välijäähdyttimellä tai vesiruiskulla.
Kun ajetaan "kaasuauki" vaikka moottori nakuttaa , männänlaesta tulee samannäköinen kuin sitä olisi hiekkapuhallettu , ja tarpeeksi kun puhaltaa niin tulee reikä.
Kun moottorista alkaa vedättäessä kuuluun helinää , ehtii hyvin löysätä kaasua ennenkuin männässä on reikä , eli kannattaa opetella kuunteleen moottorin ääntä kun ajaa ylisuurilla paineilla . Myös teho laskee kun alkaa nakuttaan ja moottorista katoaa kierrosherkkyys , aivan kuin menisi tukkoon.
Kun haluaa korkeat ahtopaineet niin: puristussuhde alas , imuilman lämpö alas ,kaikkien sylintereiden seokset kohdalleen, kansi virtaavaksi , pakopaine/ahtopainesuhde kohdalleen,parempi bensa
Kun haetaan korkeita tehoja on kaikkien sylintereiden seokset säädettävä erikseen. Eli ei riitä yksi lambda pakoputkessa , yleensä mitataan pakolämmöt kaikilta pakosarjan juuriputkilta jotta jokainen voidaan säätää kohdalleen.
Se kuinka korkeaksi ahdot voi nostaa , riippuu koko paketin yhteentoimivuudesta . Esim. JO 80-luvun F-ykkösissä käytettiin n. 6 barin paineita joilla saatiin 1500 kuutioisesta n.1200 hv
Samalla viriasteella 1186 kuutioista irtoaa n.950 hv
Nakutusrajan nostamiseen vaikuttaa moni asia . Moottorin puristussuhdetta voi laskea ,palotilaa muotoilla paremmaksi , kanavia paremmin virtaavaksi ja nokilla kone paremmin hengittäväksi. Korkea pakopaine aiheuttaa myös nakutusta , eli turbon pakopesä on liian pieni ahtopaineeseen nähden. Polttoaineella voi myös nostaa nakutusrajaa , käytetään "kisabensaa" tai "oktaanibuusteria".Imuilman lämpö vaikuttaa myös , lämpöä saa alemmas välijäähdyttimellä tai vesiruiskulla.
Kun ajetaan "kaasuauki" vaikka moottori nakuttaa , männänlaesta tulee samannäköinen kuin sitä olisi hiekkapuhallettu , ja tarpeeksi kun puhaltaa niin tulee reikä.
Kun moottorista alkaa vedättäessä kuuluun helinää , ehtii hyvin löysätä kaasua ennenkuin männässä on reikä , eli kannattaa opetella kuunteleen moottorin ääntä kun ajaa ylisuurilla paineilla . Myös teho laskee kun alkaa nakuttaan ja moottorista katoaa kierrosherkkyys , aivan kuin menisi tukkoon.
Kun haluaa korkeat ahtopaineet niin: puristussuhde alas , imuilman lämpö alas ,kaikkien sylintereiden seokset kohdalleen, kansi virtaavaksi , pakopaine/ahtopainesuhde kohdalleen,parempi bensa
Kun haetaan korkeita tehoja on kaikkien sylintereiden seokset säädettävä erikseen. Eli ei riitä yksi lambda pakoputkessa , yleensä mitataan pakolämmöt kaikilta pakosarjan juuriputkilta jotta jokainen voidaan säätää kohdalleen.
Se kuinka korkeaksi ahdot voi nostaa , riippuu koko paketin yhteentoimivuudesta . Esim. JO 80-luvun F-ykkösissä käytettiin n. 6 barin paineita joilla saatiin 1500 kuutioisesta n.1200 hv
Samalla viriasteella 1186 kuutioista irtoaa n.950 hv
- tero t.
- Viestit: 1764
- Liittynyt: Su Huhti 27, 2003 12:00 am
- Paikkakunta: K5 tonninen+kawa kx+blatakopsu
jos nokilla parannetaan hengittävyyttä paljonkin niin eikös nokkien tarvii olla aikas jyrkät silloin? mitenkäs silloin kone alakierroksilla toimii vai toimiiko enää ollenkaan etenki jos ahdin kokoakin suurennetaan? mitenkäs noi asiat oli vaik f-ykkösissä toteutettu kun ne ilmeisesti olivat hyvin ajettavia koko kierrosalueella?
- LEQ
- Viestit: 1663
- Liittynyt: Ti Elo 28, 2001 12:00 am
- Paikkakunta: GSX12RRt+GSX-R1277+Katana+KZ1170tbo '73+R1RR+FB Suzuki inj+SSB Suzuki
- Viesti:
Enpä usko, että turbo-F-ykköset oli kovinkaan "ajettavia" verrattuna katu-autoihin. Eiköhän ne olleet enemmänkin sellaisia kaikki-tai-ei-ketään-laitteita. Kierroslaitteita joka tapauksessa kuten nykyiset vapaastihengittävät tuplamäärän kuutioita omaavat seuraajansakin. Eihän niissä kytkinkään kestä montaa lähtöä.
Sama koskee nokkia. Olen tästä asiasta asiasta perillä olevien kanssa keskustellut ja kirjojakin lueskellut ja päätynyt siihen, että turpopelien nokissa pätee pitkälti samat säännöt kuin vapareissakin: korkea nosto lisää virtausta sisään ja ulos. Paineistettu kone täyttää kyllä nopeammin joka tapauksessa kuin vapari. Pitkä aukioloaika auttaa asiaa myös, mutta kuten vapareissakin, heikentää ne vääntöä ala- ja keskikierroksilla. Turboissa vain täyttöä auttaa tuo paine, joten yhtä-aikaista aukioloa ei tule olla yhtä paljon kuin vapareissa, muuten puhaltaa läpi.
Siinä sun koneessa on tiettävästi laskettu puristuksia varsin maltillisesti, eikä tällä hetkellä ole välijäähdytintä. Ahdin on pakopesältään sen verran iso, ettei ihan heti mene tukkoon. Kyllä sen luulisi tuollakin konseptilla enemmänkin ahtopainetta sietävän, mutta kuten Turboman asian ilmaisi, kannattaa se tehdä ajan kanssa: kuunnellen ja tunnustellen koneen toimintaa. Ennen tehon lisäystä suosittelisin kuitenkin kannen pulttien vaihtoa tukevampiin ja välijäähdyttimen asennusta. Mutta niistähän me ollaan puhuttu jo livenäkin. Kyllä sillä laitteella pitäisi ihan tollakin konseptilla riittää kivaa pitkään...
Jos tosta vielä paljon paukkua lisää, tulee pelistä haasteellinen ajettava. Ihan tossa joku päivä sitten tuli kokeiltua yhtä katuturpo-laitetta, joka sysäsi keskialueelta niin paljon, että ekaa kertaa tuli tunne, että on parasta laskea ahtoja reilusti, että peli on ajettavissa. Kun painetta rupeaa olemaan luokkaa 1,7, on keskialueella löylyä yhtäkkiä niin paljon, että se ei ole enää kivaa , koska yläjengoilla sitten taas voi vastaavasti olla jopa vähemmän kuin normaali ~1 barin paineilla, joka tekee pelistä vähän vaikeasti ajettavan.
Venttiili-, mäntä-, kiertokanki-, kansipahvi- ja muut vauriot ovat kiusallisia kesken ajokauden.
T.LEQ
Sama koskee nokkia. Olen tästä asiasta asiasta perillä olevien kanssa keskustellut ja kirjojakin lueskellut ja päätynyt siihen, että turpopelien nokissa pätee pitkälti samat säännöt kuin vapareissakin: korkea nosto lisää virtausta sisään ja ulos. Paineistettu kone täyttää kyllä nopeammin joka tapauksessa kuin vapari. Pitkä aukioloaika auttaa asiaa myös, mutta kuten vapareissakin, heikentää ne vääntöä ala- ja keskikierroksilla. Turboissa vain täyttöä auttaa tuo paine, joten yhtä-aikaista aukioloa ei tule olla yhtä paljon kuin vapareissa, muuten puhaltaa läpi.
Siinä sun koneessa on tiettävästi laskettu puristuksia varsin maltillisesti, eikä tällä hetkellä ole välijäähdytintä. Ahdin on pakopesältään sen verran iso, ettei ihan heti mene tukkoon. Kyllä sen luulisi tuollakin konseptilla enemmänkin ahtopainetta sietävän, mutta kuten Turboman asian ilmaisi, kannattaa se tehdä ajan kanssa: kuunnellen ja tunnustellen koneen toimintaa. Ennen tehon lisäystä suosittelisin kuitenkin kannen pulttien vaihtoa tukevampiin ja välijäähdyttimen asennusta. Mutta niistähän me ollaan puhuttu jo livenäkin. Kyllä sillä laitteella pitäisi ihan tollakin konseptilla riittää kivaa pitkään...
Jos tosta vielä paljon paukkua lisää, tulee pelistä haasteellinen ajettava. Ihan tossa joku päivä sitten tuli kokeiltua yhtä katuturpo-laitetta, joka sysäsi keskialueelta niin paljon, että ekaa kertaa tuli tunne, että on parasta laskea ahtoja reilusti, että peli on ajettavissa. Kun painetta rupeaa olemaan luokkaa 1,7, on keskialueella löylyä yhtäkkiä niin paljon, että se ei ole enää kivaa , koska yläjengoilla sitten taas voi vastaavasti olla jopa vähemmän kuin normaali ~1 barin paineilla, joka tekee pelistä vähän vaikeasti ajettavan.
Venttiili-, mäntä-, kiertokanki-, kansipahvi- ja muut vauriot ovat kiusallisia kesken ajokauden.
T.LEQ
- tero t.
- Viestit: 1764
- Liittynyt: Su Huhti 27, 2003 12:00 am
- Paikkakunta: K5 tonninen+kawa kx+blatakopsu
- LEQ
- Viestit: 1663
- Liittynyt: Ti Elo 28, 2001 12:00 am
- Paikkakunta: GSX12RRt+GSX-R1277+Katana+KZ1170tbo '73+R1RR+FB Suzuki inj+SSB Suzuki
- Viesti:
Tämän päivän 400hp vehkeissä on sitten ihan erikokoiset, kuulalaakeroidut ahtimet kuin näissä katukäyttöön tarkoitetuissa laitteissa. Väliin on lyöty neste- tai jääjäähdytteiset välijäähyt, vesisuihkut ja kone on muutenkin jättiventtiileillä, ulkoisilla hukkaporteilla ja muilla käikäleillä varustettu.
Saisi kai tuon tehon aikaiseksi perinteisellä liukulaakeroidullakin ahtimella, mutta silloin se tulisi hitaammin ja reilummalla potkulla. Jo ahtimen ulkomitatkin todennäköisesti aiheuttaisivat vähän ongelmia asennuksessa.
Tuolla on yksi setti selitetty, jolla Bussiin saa 500+ takapallohevosta.
http://www.nlrsystems.com/pages/nlr_turbosys_gen2.html
Ja tuolla:
http://www.velocityracing.com/2004/haya ... _three.htm
Luulis, että samanlaisella setillä irtoaa vanhasta öljyruisku-Susnasta yli 400.
T.LEQ
Saisi kai tuon tehon aikaiseksi perinteisellä liukulaakeroidullakin ahtimella, mutta silloin se tulisi hitaammin ja reilummalla potkulla. Jo ahtimen ulkomitatkin todennäköisesti aiheuttaisivat vähän ongelmia asennuksessa.
Tuolla on yksi setti selitetty, jolla Bussiin saa 500+ takapallohevosta.
http://www.nlrsystems.com/pages/nlr_turbosys_gen2.html
Ja tuolla:
http://www.velocityracing.com/2004/haya ... _three.htm
Luulis, että samanlaisella setillä irtoaa vanhasta öljyruisku-Susnasta yli 400.
T.LEQ
- WALTSU
- Viestit: 649
- Liittynyt: Ti Elo 28, 2001 12:00 am
- Paikkakunta: ei pakollinen
- Viesti:
Tuosta kun eräs kirjoitti "nakutuksen kuulee ja voi hölläillä kun alkaa nakuttaa...."...
Itse en menisi siihen että ajan koneella jossa on suuri nakutusriski.
Normaalisti sylinterin maksimipaine nousee kymmeniin baareihin. mutta nakutustapahtumassa (detonaatio) voi paine nousta tuhanteen +++ baariin.
Normaalistihan ei polttoaine rähäjdä sylinterissä, vaan siellä on hallittu palotapahtuma. Mutta nakutuksessa (detonaatio) polttoaine räjähtää..
Tällöin kampiakselin öljykalvo on erittäin herkällä. ja voi aiheuttaa laakereiden hitsautumisen.
Itse jos nyt saisin joskun vielä turdopyörän,niin en alkaisi leikkimään turhilla paineilla.. muutenkin jo kallista puuhaa ;)
Itse en menisi siihen että ajan koneella jossa on suuri nakutusriski.
Normaalisti sylinterin maksimipaine nousee kymmeniin baareihin. mutta nakutustapahtumassa (detonaatio) voi paine nousta tuhanteen +++ baariin.
Normaalistihan ei polttoaine rähäjdä sylinterissä, vaan siellä on hallittu palotapahtuma. Mutta nakutuksessa (detonaatio) polttoaine räjähtää..
Tällöin kampiakselin öljykalvo on erittäin herkällä. ja voi aiheuttaa laakereiden hitsautumisen.
Itse jos nyt saisin joskun vielä turdopyörän,niin en alkaisi leikkimään turhilla paineilla.. muutenkin jo kallista puuhaa ;)
- B12
- Viestit: 484
- Liittynyt: La Syys 08, 2001 12:00 am
- Paikkakunta: Triumph Speed Triple 1050, Yamaha Slider skuuderi
Tuollainen 500hv pyörä on luultavasti melko mahdoton ajettava kadulla. Teho nousee kierroksien mukaan liian nopeasti, eli tehokäyrä on liian jyrkkä. Jokainen voi kuvitella, mitä tapahtuu kun kierrokset nousevat 6000-7000 1/min ja samalla tulee 200hv lisää. Ahdin pitää olla iso, että virtaa riittävästi tehontarpeeseen nähden ja se heikentää alakierroksien tehoa. Ensin ei tapahdu mitään ja sitten heittää selästä.
Toinen ongelma kovilla paineilla on, että kaasun passailu ei paljoa auta, kun alkaa ahtamaan. Ahdin puskee ilmaa paineella ja siinä eivät kaasuläpät paljoa hienosäädä. 1/3 kaasulla vetää melkein yhtä kovaa kuin kaasu pohjassa. Heittää selästä turhan helposti tai karkaa kaseikkoon.
Toinen ongelma kovilla paineilla on, että kaasun passailu ei paljoa auta, kun alkaa ahtamaan. Ahdin puskee ilmaa paineella ja siinä eivät kaasuläpät paljoa hienosäädä. 1/3 kaasulla vetää melkein yhtä kovaa kuin kaasu pohjassa. Heittää selästä turhan helposti tai karkaa kaseikkoon.
- -Makke-
- Viestit: 577
- Liittynyt: La Joulu 29, 2001 1:00 am
- Paikkakunta: SpeedIII
Eli VAIN miehille joilla on PALJON rintäkarvoja.B12 kirjoitti:Tuollainen 500hv pyörä on luultavasti melko mahdoton ajettava kadulla. Teho nousee kierroksien mukaan liian nopeasti, eli tehokäyrä on liian jyrkkä. Jokainen voi kuvitella, mitä tapahtuu kun kierrokset nousevat 6000-7000 1/min ja samalla tulee 200hv lisää. Ahdin pitää olla iso, että virtaa riittävästi tehontarpeeseen nähden ja se heikentää alakierroksien tehoa. Ensin ei tapahdu mitään ja sitten heittää selästä.
Toinen ongelma kovilla paineilla on, että kaasun passailu ei paljoa auta, kun alkaa ahtamaan. Ahdin puskee ilmaa paineella ja siinä eivät kaasuläpät paljoa hienosäädä. 1/3 kaasulla vetää melkein yhtä kovaa kuin kaasu pohjassa. Heittää selästä turhan helposti tai karkaa kaseikkoon.
"The thing I like about bikes is that only people who like bikes are on them... Cars are full of people who don't care." James May