Vilkkujen nopeutus ??

Arttuperkule · Viesti Kirjoittaja **Arttuperkule** » Ti Maalis 03, 2009 10:58 pm

Elikkäs mulla kevariin ajattelin kokeilla miltä näyttäisi jos vilkkujen nopeutta säätäisi hitusen verran nopeemmaksi. Jos releen tilalle laittaisi säädettävän vilkkureleen? nopeutta pystyisi kenties säätämään? sähkäreiltä tietoa enemmän? HELP!

markketo · Viesti Kirjoittaja **markketo** » Ke Maalis 04, 2009 12:07 am

Säädettävällä vilkkureleellä onnistuu varmasti helpoiten, jossain päin internettiä sellasiin oon jopa törmännykkin.

Jos kyseessä on bimetallirele (naksuttaa voimakkaasti toimiessaan) niin kuorman lisäämisen pitäisi nopeuttaa vilkuntaa entisestään (yks H6W:lle tarkotettu vastus lisää per puoli) saattais tehdä tehtävänsä.

Harvemmin noita vilkkuja kyllä tulee itte kateltua, kunhan toimivat. Ainakin suurinpiirtein.

Dogma · Viesti Kirjoittaja **Dogma** » Ke Maalis 04, 2009 1:44 am

Eikös se kuorman vähentäminen nopeuta vilkkua? Esim. jos autossa palaa yksi polttimo, niin tapahtuu mitä? Kaverin pyörään laitettiin ledit joissa on pienempi teho ja rele nakutti aika kyytiä. Vastuksien lisääminen korjasi ongelman. Pienempi vastus= suurempi oikosulkuvirta= nopeampi bi-metallin naksutus... Kait... Ehkä... Uskoisin...

markketo · Viesti Kirjoittaja **markketo** » Ke Maalis 04, 2009 9:32 am

Muutenhan tuo on pätevä, mutta led vilkuissa on melkoisesti suurempi vastus kuin tavan vilkuissa...
21W = ~7ohm, 2W = ~70ohm. Led-vilkku + vastus rinnan = ~7ohm.

Samaan suuntaan päästään kun lisätään vilkun kanssa sarjaan vastus: 21W polttimo + vastus sarjassa = ~17ohm.

Eli led-vilkut ovat releelle huomattavasti suurempi kuorma - samasta syystä aiheuttavat virran kääntymistä, eli tilanteita joissa kaikki vilkut vilkkuvat oli katkaisija kummassa asennossa tahansa...

Edit: ja polttimon palaminenhan lisää kuormaa, kun toisessa päässä teho on 0. Vai palaako se polttimo jotenkin oikosuluksi?

Dogma · Viesti Kirjoittaja **Dogma** » Ke Maalis 04, 2009 2:06 pm

Eisss.... Perkele... Tätähän joutu ihan alkahman miettihmän.. Siispä otan kynän ja paperia.
Edit: Pitkällisen keskustelun jälkeen kollegojen kanssa, päädyimme lopputulokseen, että bi- metalli rele toimii nopeampaa pienellä virralla. Virran kääntymistä ei kuitenkaan ole olemassakaan. Ledi ohje oli aivan oikein. Releen kuormituksellahan puhumme virrasta emmekä vastuksesta.

markketo · Viesti Kirjoittaja **markketo** » Ke Maalis 04, 2009 5:45 pm

No siis tota. Autohifistelystä tarttunut puhe kuormasta impendanssina eli vastuksena. Kyllähän vahvarillekin on rankempaa pyörittää pienempää kuormaa.

Korrektimpaa olisi varmasti jättää koko sana pois, kun sen voi ymmärtää vähän tavalla tai toisella. Joka tapauksessa pienempi vastus aiheuttaa suuremman virran.

Virran kääntyminen on kyllä ihan olemassa, mutta oli toden totta huonosti valittu ilmaisutapa tähän tilanteeseen. Tuli kuitenkin kirjoitettua toi ennen aamukahvia.

Paremmin sanottuna aiheuttaa jännitteen karkaamista.

Dogma · Viesti Kirjoittaja **Dogma** » Ke Maalis 04, 2009 5:58 pm

Viimeksi itekki koulun penkillä miettiny miten hommat pelaa. Kiva välissä ihan oikiasti herätellä pieniä harmaita aivosoluja, vaikka ei ne yleensä herää...

Willik · Viesti Kirjoittaja **Willik** » To Maalis 05, 2009 12:51 pm

markketo kirjoitti:No siis tota. Autohifistelystä tarttunut puhe kuormasta impendanssina eli vastuksena.

Vahvistin maailmassa puhutaan vaihtosähköstä jonka takia tulee puhe impedanssista, koska esimerkiksi kaiutin on kelaa vastaava komponentti jonka impedanssi muuttuu taajuuden funktiona. Resistanssi (R) pysyy samana, mutta kelasta puhuessa reaktanssi (X) muuttuu induktiiviseksi. Kondensaattorilla kapasitiiviseksi. Nämä arvot taas vaikuttavat impedanssiin Z [ohm]. Z=R+iX Tasasähkössä impedanssilla ei ole imaginaari osaa jonka vuoksi voidaan puhua Z = R.

Vilkuista ja valoista puhuessa olisi tietty ihan hyvä puhua ihan hyvä vain resistansseista tasajännitteen vuoksi. Kelat ja kondensaattorit toimivat vain energia varastoina(tai häiriö jännitteen suodattimena) tai ihan vain jännitteen vakavoijana usein.

Kuten tulikin esille niin releen nopeus riippuu usein kääntäen verrannollisesti kuormasta=virrasta mitä se joutuu pukkaamaan lävitse. Enempää en ala arvailemaan kumpi on raskaampaa. Kytkimenä toimiessa releen kytkentä määrä kasvaa vilkun nopeuden kasvaessa. Toisaalta taas hidas vilkku joutuu katkaisemaan suuremman virran. Kultainen keski tie on varmaan ihan hyvä. Jos en ihan väärin muista niin eikös releen teknisissä tiedoissa ole sanottu mikä on se teho jota se on suunniteltu syöttämään/katkaisemaan?

ps. pikku asia, mutta "alan diggareiden" keskuudessa pienillä asioilla voi sotkea hieman ajatuksia.

markketo · Viesti Kirjoittaja **markketo** » To Maalis 05, 2009 3:05 pm

Willik kirjoitti:
markketo kirjoitti:No siis tota. Autohifistelystä tarttunut puhe kuormasta impendanssina eli vastuksena.
Vahvistin maailmassa puhutaan vaihtosähköstä jonka takia tulee puhe impedanssista, koska esimerkiksi kaiutin on kelaa vastaava komponentti jonka impedanssi muuttuu taajuuden funktiona. Resistanssi (R) pysyy samana, mutta kelasta puhuessa reaktanssi (X) muuttuu induktiiviseksi. Kondensaattorilla kapasitiiviseksi. Nämä arvot taas vaikuttavat impedanssiin Z [ohm]. Z=R+iX Tasasähkössä impedanssilla ei ole imaginaari osaa jonka vuoksi voidaan puhua Z = R.

Vilkuista ja valoista puhuessa olisi tietty ihan hyvä puhua ihan hyvä vain resistansseista tasajännitteen vuoksi. Kelat ja kondensaattorit toimivat vain energia varastoina(tai häiriö jännitteen suodattimena) tai ihan vain jännitteen vakavoijana usein.

Viedäänkö hifistelyt vielä ihan transistoritasolle vai onko tässä tarpeeksi alan diggareille?
Nythän päästiin vasta asian ytimeen, sillä pyörän jännite noudattaa moottorin käydessä kierrosluvusta riippuvaa taajuutta, joka vaikuttaa myös vilkkujen vilkuntanopeuteen.

Kuitenkin tuohan oli vain perustelu miksi puhuin vastuksesta kuormana, eikä puheenavaus vaihtovirralle RLC-piireissä.

Kuten tulikin esille niin releen nopeus riippuu usein kääntäen verrannollisesti kuormasta=virrasta mitä se joutuu pukkaamaan lävitse. Enempää en ala arvailemaan kumpi on raskaampaa. Kytkimenä toimiessa releen kytkentä määrä kasvaa vilkun nopeuden kasvaessa. Toisaalta taas hidas vilkku joutuu katkaisemaan suuremman virran. Kultainen keski tie on varmaan ihan hyvä. Jos en ihan väärin muista niin eikös releen teknisissä tiedoissa ole sanottu mikä on se teho jota se on suunniteltu syöttämään/katkaisemaan?

Elektronisten komponenttien ja lämmöntuoton kannalta tarkasteltuna pienempi vastus aiheuttaa suuremman rasitteen. Mikä aiheuttaa maallikon päässä nyt konfliktin, kun pienempi kuorma onkin suurempi rasite.

Mekaanisen kestävyyden kannalta suurempi vastus taas aiheuttaa suuremman rasitteen mainitsemasi kytkentätiheyden muodossa.

Kyllähän releen tiedoissa usein mainitaan suunniteltu käyttöteho ja käyttöiän kannalta parempi suunta on tehon vähentäminen verrattuna sen kasvattamiseen. Parasta on varmasti käyttää relettä sille suunnitellulla alueella, mutta kun keskusteluketjun avaaja nimenomaan pyysi apua vilkkujen nopeuttamiseen, jonka voi toteuttaa käyttämällä relettä suunnitellun alueen ulkopuolella tai vaihtamalla sen toisen malliseen.

Säädettävä vilkkurele löytyi googlella esim. täältä. Sen voi myös valmistaa melko yksinkertaisesti 555-piiristä, trankusta, säätövastuksesta ja muutamasta peruskomponentista.

Arttuperkule · Viesti Kirjoittaja **Arttuperkule** » To Maalis 05, 2009 8:40 pm

Elikkäs minkälaisia ja tehosia komponentteja ?

Dogma · Viesti Kirjoittaja **Dogma** » To Maalis 05, 2009 9:06 pm

Noh, jos haluat vain kokeilla miltä näyttäis nopeampana vilkut ni saattais tulla halvaksi kokeilla minkä työkaveri huomas vahingossa. Eli kokeilet eri wattisia hehkuja sinne vilkkuihin. Hänellä oli IC:ssä väärä wattiset polttimot ja aiheutti pirun hitaan kliksuttelun. Kuten Jopet shown keksijä sanoisi "En mie tiiä toimiiko se, mutta ainahan sitä voi kokkeilla..."

Willik · Viesti Kirjoittaja **Willik** » Ma Maalis 09, 2009 10:41 am

markketo kirjoitti:
sillä pyörän jännite noudattaa moottorin käydessä kierrosluvusta riippuvaa taajuutta, joka vaikuttaa myös vilkkujen vilkuntanopeuteen.

Moottoripyörässä yleisesti käytetty akkua ja "jännitteentasaajaa". Näiden perusteella itse ajatellu pyörässä oleva tasanenjännitettä.
Täytyy kyllä haukkua seuraavan kerran prätkien sähköt, kun ei tyhjäkäynnillä valot pysy kirkkaina ja vilkkumatta.

Ovela juttu, että releissä on häviöit pienemmällä kuormalla suuremmat. Luulisi sisäisenresistanssin suuruudella ja pienellä virralla ei aiheuttasi kovin suurta häviötä. Kunnes taas isolla virralla myös häviöt releellä suurenisi sisäisenresistanssin ollessa sama. Mikäli releen kärkiä ja muuta releen ominaisuuksia kuvattaisiin sisäisellä resistanssilla.
Virran ja jännitteen nousu-, laskunopeus. Releen ylitse vaikuttava jännitte sekä virta määrittäisi häviöt komponentille.

Ei olis eka kerta kun oon väärässä

edit. Tuo 555-piiri käy moneen! Pitäis rakentaa se hiton sytytyksen katkasu ja lähtökierroksille rajotin sillä. Kunhan jaksais